perjantai 4. huhtikuuta 2014

Nyepi - The Day of Silence

Balilla on oma saka-kalenterinsa, jonka ajanlasku eroaa kovasti meidän kalenteristamme. Kaksipäiväinen hindujen uuden vuoden vietto ajoittui tänä vuonna vime viikon sunnuntaille ja viime maanantaille. Sunnuntaina vietettiin Ngerupuk -juhlaa. Hindut rakentavat yhteisöittäin kuukausien ajan näyttäviä (ja pelottavia!), demoneita esittäviä ogoh-ogoh-paperimassapatsaita. Ngerupuk-päivänä hindut vaeltavat illalla kaduilla kulkueena ogoh-ogoheja ja soihtuja kantaen ja kovaa meteliä pitäen. Lopuksi kokoonnutaan seremoniapaikalle, jossa ogoh-ogohit perinteisesti poltetaan (tätä ei tosin kuulemma nykyään tehdä kalliimpien ja suurimpien patsaiden kohdalla). Ideana on, että pahat henget houkutellaan ogoh-ogoheihin, jotka tuhoutuvat poltettaessa. Jotta saaren yli lentävät uudet pahat henget eivät löydä Balia, vietetään seuraava päivä aamukuudesta lähtien 24 tuntia kestävässä hiljaisuudessa: Kadulla liikkuminen, turhat äänet ja valot ovat kiellettyjä niin paikallisilta kuin turisteiltakin, sakkojen uhalla. Ainoat kadulla liikkuvat ihmiset ovat Nyepin noudattamista valvovat Pecalang -vartijat. Myös ravintolat, kaupat, lentokenttä, satamat yms ovat kiinni, ja radio- ja televisiolähetykset lakkautettu. Hindulaisille myös työnteko, kaikenlainen viihde, puhuminen, syöminen ja juominen ovat kiellettyjä - näitä noudattaa kuka mitenkin. Kuulostaa rentouttavalta, eikö vain!

Lähdettiin tyttöjen kanssa pääkaupunkiin Denpasariin katsomaan Ngerupuk-kulkuetta. Mentiin paikalle hyvissä ajoin, ja ihan kuin Suomen vapputorilla olisi ollut! Ilmapalloja, pieniä ruokakärryjä, jäätelöä, hattaraa... Yritin ladata kulkueesta videota tänne, mutta turha toivohan se taas oli. Pöh.





Parhaita oli nämä paikalliset karusellit - äijä polkee ja lapset oli innoissaan!

Ja illalla vielä valojen kanssa, upeeta

Fiksut tytöt meni armeijan vessaan, ja nehän luonnollisesti halusi yhteiskuvan urpoista

Myynnissä oli myös eläviä, Angry Birdiksi, Paavo Pesusieneksi tai muuksi kummalliseksi värjättyjä kotiloita. Hei pliis...

Ja niille luonnollisesti myös koteja!

Kuvasta ei oikein näy, mutta porukkaa oli aivan jäätävästi. Tuolla jos olisi paniikki syntynyt niin ei olis hyvin käynyt






Isoin patsas, tätä varten piti nostaa puhelinlankojakin

Mukana oli onneksi myös ei-niin-pelottavia hahmoja

Jumputusmusiikki oli yllättävän isossa osassa, ihme ettei kuulo lähtenyt


Katsottiin paraatia varmaan pari tuntia kaameassa tungoksessa, kunnes ei enää kyennyt. Tunnelma oli kyllä huikea, miten mukana porukka olikaan..! Lähdettiin kuitenkin ajelemaan kotia kohti, matkalla eksyen luonnollisesti.
Seuraavana päivänä olikin hiljaisuuden vuoro. Päivä meni mukavasti Piin elämää lueskellessa, altaalla hengaillessa, tortilloita syödessä ja pimeydestä (ja aivan järkyttävän hienosta tähtitaivaasta!) nauttiessa:


Tunnelmallinen kynttiläillallinen

Nojoo, ehkä totuus oli loppuillasta tämä

Huomenna lähdetään viikonloppureissulle Balin pohjoisosaan, luvassa toivottavasti mm delfiinibongausta, vesiputous ja puissa kiipeilyä! Hei vaan ja hyvää balilaista uutta vuotta 1936!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti