Pikapäivitys huhtikuun satunnaisista

Loppukokeet ja koulu ohi, juhuu! Tänään illalla on luvassa loppuseremonia, jossa pääsen näyttämään niin runonlausunta- kuin laulutaitojanikin (indonesiaksi luonnollisesti) ja leikkimään taas gamelan-yhtyettä, ja se on sitten siinä. Voisin taas kysyä, että miten ihmeessä on muka voinut kulua melkein neljä kuukautta..? Hui.

Viimeset ekskut suuntautuivat Nusa Duan Tourism Centeriin, pariin temppeliin ja kokistehtaalle. Tässäpä kuvapläjäys niistä! Unohdin tosin kivasti järkkärin jokaiselta ekskulta, kuvat siis on vähän mitä on.

Nusa Dua on siis rikkaiden turistien ökyalue, täysin man-made ja täytyy myöntää että kaikessa epäaitoudessaankin älyttömän hieno paikka. Kuhan voitan lotossa niin tänne lähetään! 

Kuvassa ei siltä näytä, mutta aivan hillittömän kokoinen patsas! 

Seuraavana torstaina oli vuorossa temppelit. Matkattiin minibussilla ensin Pura Goa Lawah -temppelille, eli lepakkotemppelille. Enkä yhtään ihmettele nimeä..! Sieltä jatkettiin matkaa Klungkungiin, jossa ensin pyörähdettiin pikaisesti traditional marketilla. Tämän jälkeen käveltiin itse temppeliin, joka oli ennen toiminut oikeutena.

Huono esimerkki liikenneympyräpatsaasta, mutta näitä löytyy siis lähes joka ympyrästä, monet todella isoja ja hienoja!

Osallistuttiin rukoukseen, hieno kokemus! Rituaaliin kuului olennaisesti mm kukkasia, pyhää vettä ja riisiä, vähän eri meno mitä Suomessa.

Ja se lepakkoluola... 

Meidän pieni ekskujoukkomme! (Tämä ja seuraava kuva cHenkka)

Seuraavalta temppeliltä; vanha 'oikeusistuin'.

Ja viime torstaina olikin vuorossa Coca-Cola-tehdas. Noh, siitä ei jäänyt kyllä muuta käteen kuin muisto ehkä elämäni parhaasta lasipullokokiksesta!

Mmm

Herättiin ennen kokisekskursiota Johannan kanssa viideltä ja ajeltiin Sanurin rannalle katsomaan auringonnousua. Myöhästyttiin vähän mutta niiiin oli nättiä silti (ja niiiin oli monta kiinalaisturistia paikalla...)!
Pitää ehkä tehdä vielä uusi yritys joku aamu.

Ja loppuun vielä kuva ehkä parhaasta ruoasta mitä täällä saa:

Kat's Kitchenin Chicken Red Curry. Ai jumpe. Pitää varmaan Suomessa yrittää olla reipas ja kokata edes jotain vähän samantapaista, niin hyvää!

Mutta tämä tästä tällä kertaa, nyt perinteiset kostuumit päälle ja valmistautumaan seremoniaan.

PS. Ostin söpön matkalukun Carrefourista, rinkkaan kun ei oikein mahdu kahtakymmentä kiloa. No, ostin tietenkin liian pienen, ei tasan mahdu tuohonkaan. Näitä onnistumisen iloja!