maanantai 10. helmikuuta 2014

Viikko 6

Kauheeta miten nopeasti aika menee, tuntuu että olisin kirjoittanut vasta pari päivää sitten..!

Maanantaina ei tainnut tapahtua muuta jännää kuin se, että varasin lentoliput Perthiin, jee! Nyt alkaa ankara säästökuuri (ok tulin juuri kaupasta...), vähän veikkaan että hintataso ei ole samaa luokkaa mitä täällä. Lähden 5.3, paluulentoa en vielä varannut mutta suunnitelmissa on olla ainakin 13. päivään asti jos rahat vaan riittää. Paluulento Suomeen lähtee nimittäin 12.5, ja näin ei tarvitsisi turhaan uusia viisumia. Yksin reissuun, jännää!

Tiistaina mentiin koulun jälkeen rantajoogaan Balangan Beachille. Jooga ei ole ainakaan aikaisemmin ollut ihan oma juttuni, mutta pitäähän sitä Balilla ollessa kokeilla, varsinkin kun se on ilmaista. Ja oli yllättävän mukavaa! Tai no, 'mukava' on vähän väärä sana kuvaamaan tuota, lopussa sain alaselkäni niin jumiin etten pystynyt loppurentoutuksessa edes makaamaan selälläni. Hups. Mutta hieno kokemus, ehkä huomenna uudelleen! Tuota järjestetään siis kolme kertaa viikossa, viidestä suunnilleen auringonlaskuun.

Paluumatkalla sai taas hyvän turvallisuusmuistutuksen, kun yksi vaihtaripoika kaahasi mutkaisella pikkutiellä ja kaatui hiekkaisessa kohdassa. Seuraavat pari päivää menikin sairaalassa, mutta mitään vakavampaa vahinkoa ei onneksi tapahtunut. Tuon jälkeen olen ajellut entistäkin varovaisemmin, ei kauheasti balilainen sairaala houkuttele!



Keskiviikkona oli jälleen vapaapäivä, ja lähdettiin Jutan kanssa etsimään Dreamland-biitsiä. Rannalle ajettiin aivan käsittämättömän resort-alueen läpi, Bali ei lakkaa yllättämästä! Alueessa oli jotain aavemaista; paljon villoja ja hotelleja oli keskeneräisinä ja autioina, mutta mitään merkkejä rakennustöistäkään ei näkynyt. Tiet olivat muutenkin melko autioita, ja tuntui kuin olisi astunut johonkin ihan toiseen maailmaan. Itse ranta ei ollut kyllä nimensä veroinen, heti ensiksi meidät toivotti tervetulleeksi karmea roskajoki.. Vesikin oli tosin niin korkealla, ettei ranta-alueella oikeastaan pystynyt edes olemaan. Pitää ehkä mennä parempana aikana uudelleen, tuolla voi kuulemma nähdä todella upeita auringonlaskuja. Rannan 'yläpuolella' oli venäläisiä ja kiinalaisia vilisevä luksushotelli ja ravintola, ei ihan mun lompakolle mutta hieno paikka. Käytiin myös syömässä pikkuisessa warungissa, jonka omistaja osasi vähän suomea?! Aina yhtä hämmentävää.














Torstaina oli koulussa workshop, jossa mentiin Denpasariin Traditional Marketiin ostamaan perinteiset balilaiset vaatteet. Ja homma tuli hoitaa indonesiaksi! Yllättävän hyvin se jo sujuikin :) Workshopin jälkeen mentiin villaporukan kanssa katsomaan uutta villaa todella mukavan kiinteistönvälittäjämme Farrahin kanssa. Farrahilla on muuten suomalainen mies, Asenne Surfin omistava Kimmo. Näin heidät jossain dokumentissa Suomessa ollessani, hassu sattuma. Sopiva kämppä löytyikin Kerobokanista, muuttoa pukkaa siis ensi kuun alussa. Niin paljon kuin tykätäänkin nykyisestä villastamme, halutaan kuitenkin lähemmäs muita vaihtareita, joista suurin osa asuu Seminyakissa, lähellä Kerobokania. Ja saan huonekaverin, jee! Oma huone on tietysti ollut suurimmaksi osaksi hyvä juttu, mutta silti kiva päästä asumaan Jutan kanssa :)




Perjantaina muut lähtivät läheiselle pikkusaarelle Nusa Lembonganille viikonlopuksi. Itse en oikein jaksanut reissata, tuntuu että joka viikonloppu ollaan menossa johonkin. Olin myös edellisenä päivänä onnistunut lyömään polveni tuoliin niin kovaa, etten olisi pystynyt tekemään oikein mitään muuta kuin lojumaan rannalla. Yksinäinen viikonloppu siis, mutta oikein mukava! Ja hyvää totuttelua Perthin reissua ajatellen näin tiiviin yhdessäolon jälkeen, melkein jo mietin osaanko enää olla yksin. Kävin Jimbaran beachilla parina päivänä, Kutalla luksusleffateatterissa kattomassa Wolf of Wall Streetin (oli hyvä!), ja nautin vaan balielämästäni. Ensimmäisenä yönä vaan sattui pahin ukkosmyrsky tähän mennessä, ukkonen oli aivan päällä ja kyllä pelotti! Toisena yönä taas sain herätä neljän jälkeen ihanan venäläisnaapureiden huutamiseen ja tappeluun, ihanaa. Sunnuntaina muut tulivatkin jo takaisin ja lähdettiin Uluwatuun Single Fin-baariin, maisemat olivat rantabaarista kallioineen jälleen upeat! Jälleen kerran yksi paikka, johon pitää tulla katsomaan auringonlaskua.


Cosmic Dinerissa



No vähän jos pannaria taas...

Suomen leffateatterit, miten ois?

Jimbaran beach on kiva, saa olla kerrankin ihan rauhassa kaupustelijoilta ja muilta jos haluaa



Tänään ei ole tapahtunut kummempia kuinkoulua ja rahanmenoa, oli vuokranmaksupäivä niin kämpästä kuin skootterista. Sinne meni vaatimattomat kolme miljoonaa...


Lehmuja kotitiellä, väärinpäin luonnollisesti.



Pikkurahoja

Sellaista siis mahtui siihen viikkoon, saa nähdä mitä tämä viikko tuo tullessaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti